keskiviikko 24. marraskuuta 2010

Hyvä työyhteisö ei ole itsestään selvyys

Tänään olin pitkästä aikaa Talentia Keski-Suomen kokouksessa. Kokous oli sosiaalialan korkeakoulutettujen ammattiyhdistyksen syyskokous ja aiheena olivat työelämäkysymykset. Talentian tulevaisuuden painopisteitä ammatillisen edunvalvonnan lisäksi tulevat olemaan hyvän työpaikan rakentamisen edellytykset. Saimme kuulla kaikenlaisia tarinoita työelämästä, niin hyviä kuin huonojakin.

Jäin pohtimaan hyvää työpaikkaa. Millainen se on? Mistä se koostuu? Mitkä tekijät siihen vaikuttavat? Aika helppo juttu vastata.. minulla nimittäin on erinomaisen hyvä työpaikka.

Työpaikkani on kerrassaan mainio työyhteisö. Siellä on lämmin ja hyvä ilmapiiri. Ympärillä ovat kannustavat ja yhteen hiileen puhaltavat työkamut. Kiusaamista en ole havainnut koskaan. Työtilat ovat kauniit, esteettiset, siistit. Sisäilmaongelmia ei ole ilmennyt. Asiakkaat ovat mahtavia, rakkaitakin. Lisäksi löytyy kukkia, tauluja, kodikkuutta, värejä, hyvää ruokaa, kahvihetkiä.. Jos itkettää voi itkeä ja saa lohdutusta. Jos naurattaa, se tarttuu ja raikuu pitkin käytäviä.

Tuloksetkin ovat sen mukaisia. Perustehtävä on täytetty kiitettävästi. Ammattitaito on kohdallaan. Osaamista löytyy. Asiakkaat ovat tyytyväisiä. Ostaja on tyytyväinen. Joka päivä voi mennä työmaalleen iloisin ilmein ja hymyssä suin. Totta kai joskus väsyttää ja kaikki maistuu puulta. Ehkäpä työtäkin on aika ajoin liikaa, mutta aina siitä on selvitty. Homma on kuitenkin hanskassa ja koen suurta työniloa. Voiko enempää työpaikalta odottaa.

Pikkujoulua vietimme työyhteisön kanssa Laukaassa, Järvilinnassa. Järvilinna oli upean jouluinen ja menuu se vasta mahtava olikin. Punainen Pirtti tekijöineen on saanut Järvilinnan elämään omannäköisesti. Suloisesti ja kauniisti. Kiitos Telkänpesän tykyryhmälle runsaasta pikkujouluohjelmasta, ja kaikista järjestelyistä.


Laukaan Järvilinnassa työpaikan pikkujoulutunnelmissa. Oli tosi lämminhenkinen ja mukava yhteinen ilta.


Työkamut laulaa "Aaaikuuinen naainen mä oon.."

Niin muuten, työmaani on Jyväskylän sotainvalidien asuntosäätiö. Säätiön johtajana on taas hyvä olla. Vanhusasiavaltuutetun pesti alkaa olla lopuillaan. Osaan entistä enemmän arvostaa yksintyöskentelyn jälkeen isoa työyhteisöä. Se kantaa heikkonakin hetkenä, antaa voimaa ja tukee. Hyvä työyhteisö ei ole itsestään selvyys.

Olen katsellut taas kerran ympärilleni, kuunnellut ihmisiä, ihmetellyt asioita, laittanut kiittimet ristiin ja ollut kiitollinen siitä, että saan olla niin onnekas. Ihmiset ovat parasta toiselle ihmiselle.

Ei kommentteja: