Lämmin kiitos äänistä ja tuesta!

Narsisseja kaikille Teille vaalityössäni mukana olleille. Kaunis kiitos tuesta!

Kevään 2011 eduskuntavaalit ovat käyty. Kansa on sanottavansa sanonut ja pulinat pois. Näillä mennään ja iloisin mielin. Hyvin käy, kuin käy. Erittäin lämpimät kiitokset kaikille minua äänestäneille, tukeneille, kannustaneille, tsempanneille.. Teitä on paljon. Oli niin mukavaa kohdata teitä. Kylillä, kaduilla, toreilla ja turuilla. Voikaa kaikki hyvin ja hymyillään, kun tavataan. Pidetään myös yhteyksiä yllä.

Aurinkoista kevättä!

Keväinen kuva Laukaasta.

Kevätterkuin pauliina

Katse ihmiseen

Männä viikoilla on tullut kierrettyä maakuntaa. Ihmisten kohtaaminen on ihanaa ja antaa voimia vaalityöhön. Mieltä lämmittää, kun joku tulee varta vasten minua tapaamaan, keskustelemaan, kyselemään. Osaan antaa arvoa kaikille kohtaamisille. Viime viikolla eräs vanha ihminen oli huomannut pienen vaali-ilmoitukseni lehdessä ja tuli tervehtimään. Minua. Voi että, miten oli mukavaa. Hän sujautti käteeni suklaalevyn. Syän oli pakahtua. Ihmisen elämässä kaikki olennainen tapahtuu kohtaamisissa. Paljon ei tarvita siihen, että ihminen kokee onnellisuutta. On ilo huomata itsessäkin, että elämän pienet asiat ovat niitä parhaita.

Torikeskusteluissa huomaan, että monella asiat ovat hyvin. Elämä on mallillaan. On työtä ja toimeentuloa. Mutta monella ei näin olekaan. Keskusteluissa on noussut esiin huolestuttavia asioita: En jaksa välittää. Mikään ei muutu. Vallanpitäjät ovat erkaantuneet tavallisesta kansasta. En enää koskaan äänestä. So what.

Merkityksettömyyden tunteet ovat lisääntyneet ihmisten mielissä. Usko huomiseen on heikentynyt. Merkityksellisyyden tunteen menettäminen on vakava paikka, jos ja kun se kohdalle sattuu. Ihmiset pakenevat olemassaolonsa tyhjyyttä suorittamalla elämää. Velvollisuudet hoidetaan, mutta sen jälkeen onkin tyhjä olo. Sata harrastusta ja kivaa pitää olla. Vaikka väkisin, jotta ei huomaisi elämänsä tolaa. Tyhjyyttä juostaan karkuun riippuvuuksiin. Päihteisiin, nettiin, seksiin.

Ihmisen onnellinen elämä ei paljon kaipaa. Ihmiset tarvitsevat tolkkua ja kunnon elämää. Työtä, toimeentuloa ja rakkautta. Tiedon, että jos jotain sattuu, niin apua ja palveluita saa. Turvallisuuden tunnetta ja ystäviä ympärilleen. Sirkustemppuja ei tarvita. Ei turhia lupauksia. Etenkään epärealistisia vaalilupauksia.
Ei tarvitse kuin katsoa ja kuunnella ihmistä, niin tietää mitä pitää tehdä. Otetaan oppia historiasta ja loput kaivetaan sydämen sivistyksestä. Oikeistokapitalistinen markkinahumu on tullut tiensä päähän. Vapaa markkinatalouden käsi pyyhkäisee ihmisen tieltään. Kuin käytetyn rukkasen. Vasemmistolainen holhousvaltio ei sekään tee ihmistä onnelliseksi. Kaikkea ei pidä tehdä, tietää eikä tuntea ihmisen puolesta. Ihminen sairastuu ylhäältä päin ohjatussa, liian helpossa elämässä.

Ihmisellä on viime kädessä vastuu itsestään, läheisistään, ympäristöstään. Omalla työllä ja teoilla pitää olla taas merkitystä. Tunne, että millään ei ole väliä, on vastuullisen politiikan ja tekojen kautta saatava ihmisten mielistä pois. Pettymyksen tunne valtaapitäviin ja turhautuneisuus eivät käskemällä lähde. Lapset tarvitsevat juuret ja siivet. Nuoret näköalan tulevaisuuteen. Aikuiset tarvitsevat voimattomuuden ja väsymisen sijasta työniloa ja elämänhallintaa. Vanhat toivoa ja turvallisuutta. Sukupolvien katkeamattomassa ketjussa. Suomen suvessa. Siinä on ihmisen hyvä olla.


Kuvia kiertueelta

Multialla tupaillassa Sinervän leirikeskuksen saunaosastolla 17.3.11 laulettiin Sinervävalssia.


Teijo Peltonen - Karstulan suuri mies - keilaa Wanhoissa Wehkeissä 25.3.11.


Europarlamentaarikko Hannu Takkula kävi tapaamassa muuramelaisia 26.3.11.


Luhangassa 24.3.11. Tuuli tuiversi, mutta teltassa oli lämmin tunnelma.


Laukaan Savio-Puttolan kyläyhdistyksen pilkkikisoista 26.3.11 tuli muutakin kuin kokemusta.


Karstulassa 19.3.11 järjestettiin vaali-iltamat. Voitin siellä ovensuukyselyssä ehdokasäänestyksen. Jes,fiilikset olivat mahtavat.


Keski-Suomen Keskustanaisten puheenjohtaja Marita Jokinen on vetänyt upeasti naisten Asiaa-kiertuetta. Kuva Pihtiputaan valtuustosalista 27.3.11.


Anna-Kaisa Kauppila, Riitta-Liisa Kanniainen (vaalipäällikköni) ja Mari Kiviniemi Jyväskylän Kauppakadulla 2.4.11.


Pääministeri Kiviniemi vetää keskustan vaalivankkureita. Kohti Kiviniemi II:sta tällä keskisuomalaisten ehdokkaiden mahtavalla porukalla.

Elämän ruuhkavuosissa tarvitaan tukea

”Elämän ruuhkavuodet”- mitä ne ovat? Perheen perustamisen aikoihin nuoret ihmiset kohtaavat monenlaisia arjen haasteita. Ruuhkavuosina opiskellaan, tehdään työtä, muodostetaan perhe ja lapsia siunaantuu. Samaan aikaan hankitaan ensiasunto tai aloitetaan mahdollisesti omakotitalon rakentaminen. Eteen tulee myös auton ja muiden lapsiperheille tarpeellisten tavaroiden hankinta. Elämä on täyttä ja varmasti myös mielekästä. Yhteiskunnan tukea kuitenkin tarvitaan, kun tavoitteena on jok`ikisen perheen hyvinvointi.

Hyvien kasvuedellytysten turvaaminen lapsille on kestävän yhteiskuntapolitiikan peruspilari. Työn, opiskelun ja perhe-elämän entistä parempi yhteensovittaminen on yksi seuraavan hallituskauden tärkeimmistä tehtävistä. Ajankäytön jakamiseen perheelle ja työlle on luotava paremmat edellytykset. Myös vanhempien elämänhallinnan vahvistamisen tulee olla perhepolitiikan keskeinen tavoite.

Keskusta on ilmaissut halunsa perustaa perheministeriön. Lapsi- ja perheasiat ovat tällä hetkellä siroteltu monelle eri ministerille. Tämän koetaan hankaloittavan perheiden asioiden hallintaa. Perhepolitiikka tarvitsee vastuullisen tahon pitämään narut käsissään. Perheministerin salkku on varmasti tarpeen ja luo pohjaa hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuuden rakentamiselle. Mikään salkku ei kuitenkaan ole itsetarkoitus eikä yksinään riitä perheille. Se on vain apuväline kohti lapsiperheiden parempaa hyvinvointia.

Perheiden tukeminen on arvovalinta. Lapsiperheet tarvitsevat aitojen valintojen mahdollisuutta omien tarpeiden mukaan. Tulevalla vaalikaudella tulee pidentää vanhempainrahakautta asteittain. Lyhennetyt työviikot ovat mahdollisuus heille, jotka haluavat panostaa lastensa tai perheen vanhuksien hoitamiseen. Tutkimusten mukaan yksinhuoltajaperheet ovat kaikkein heikoimmassa asemassa ja heidän perusturva kaipaakin erityistä huomiota.

Jos lapsemme voivat huonosti, he eivät voi rakentaa kunnollista tulevaisuutta omalle sukupolvelleen eivätkä vanhenevalle väestölle. Tuota pikaa vastuu siirtyy aikaisempaa harvalukuisemmalle uudelle sukupolvelle. Meidän on aikailematta ponnisteltava sen eteen, että lapsistamme pidetään hyvää huolta. Politiikalla luodaan tähän edellytykset. Koti ja rakkaus ovat kuitenkin parhaat juuret ja siivet, mitkä voimme lapsille tarjota.

Pauliina Takala
Artikkeli on julkaistu 19.3.11 Jyväskylän kaupunkilehdessä


Meitin kissuli pötköttelee kaikessa rauhassa kaapelikelan päällä. Ilman suurempia murheita elämän ruuhkavuosien tuomista haasteista. Iloa ja lohtua kissuli tuo sen sijaan. Ajassa kuin ajassa.

Toreilta ja turuilta

Viimeiset viikot ovat olleet rapsakkaa vaalirundia ympäri Keski-Suomea. Vaalityön tekeminen on mukavaa. Saa tavata paljon ihmisiä. Ihmisten kohtaaminen on sitä parasta. On etuoikeutettu olotila, kun saa tuta toinen toistaan mielenkiintoisempia persoonia. Saa sydämen kyllyydestään kertoa, mitä asioita haluaa lähteä ajamaan Arkadianmäelle. Ennen kaikkea saa kuulla, mitä ihmisillä on sanottavaa. Mikä puhuttaa lapsiperheitä. Mikä kaihertaa eläkeläisiä. Mitä työelämään ja yrittäjien arkeen kuuluu. Mitä työtön ajattelee. Miten opiskelupaikan saaminen ei olekaan ihan helppoa. Vaalityössä maakunta ja kunnat tulevat tutuksi. Kylät ja kylätiet. Turut ja torit.

Tässä kuvia ja tunnelmia vaaliturneelta.

Voe mahoton. Multialla 12.3.11 haastettiin väkeä potkukelkkakisassa. Ja kuinkas kävikään.. kolmas sija tulla tupsahti. Tai no, ei se ihan helpolla tupasahtanut. Kova homma on äkistään potkutella jäisellä tiellä, luistavilla kengillä ja huonolla potkuriharjoittelemisella. Mutta kun tahtoa piisaa, niin tulostakin syntyy. Meidän joukkueessa olivat Olavi Palonen, Pauliina Takala, Hannele Mäntyjärvi ja Ahti Penttinen. Hyvä me!! Palkintopysti koristaa tuossa lipaston hyllyllä. Jepulis, kaikkea mukavaa sitä tulee elämässä eteen.

Jämsän torilla helmikuussa 2011 oli tunnelmaa. Väkeä oli kuin pipoa. Pakkasella ainaan. Puhuttiin asiaa ja tavattiin tuttuja. Jämsän tori on muuten maakunnan parhaita. Kaupunkilaisten todellinen olohuone ja kohtaamispaikka. Mun hattuni on muuten jämsäläisen Lahtisen huopatehtaan saunahattu. Hyvin se menee ulkoilmassakin. Lämmittää kovin, eikä tuuli mene läpi.

Jo on aikoihin eletty.. Zetorimiehen tytär Zetorpäivillä Laukaan Leppävedellä 11.3.11. Kyl on mahtavia koneita. Zetoria esittelee yrittäjä Jukka Häkkinen.


Laukaan Keskustan kunnallisjärjestön tupaillassa olimme Kuusaan koskikahviossa 26.2.11. Viitasaaren ehdokas Anssi Kekkonen (vasemman puoleinen) on symppis tyyppi. Anssi tukijoukkoineen oli tullut laulamaan karaokea. Tai ainakin kuuntelemaan, kun Anssi lauloi. Ja lauloi muuten hyvin. Ja puhuipa tuo asiaakin.

Jämsän Patalahdella puhuttiin maa- ja metsätalousasiaa 7.3.11. Pöydän päässä istuu ministeri Sirkka-Liisa Anttila. Asiaa oli aina maataloustuista Saimaan norppaan, metsäverotuksesta energiapuuhun. Kysyin ministeriltä luonnonlohen suojelusta. On todella surullista, jos upeat luonnonkalamme hupenevat sukupuuttoon. Monien lajien sukupuutoista huolehditaan, mutta kalojen ei niinkään. No, meikä pitää niiden puolesta ääntä. Symppaan kaloja, kun olen ihtekin kala..

Rusettiluistelun tunnelmia Jyväskylän Viitaniemen montusta 27.2.11. Pauliinan paras vaaka tässä kuvassa. No ei sentään, kyllä sitä notkeutta vielä piisaaaa parampaankin suoritukseen. Suomen talvi on ihanaa aikaa. Puhdasta ja valkeaa. Pakkaset pitävät kentät kunnossa. Hyvä niin, että lapset ja aikuisetkin saavat iloita luistelusta.


Joutsan Lamminmäen tilalla olimme puhumassa sosiaali- ja terveysasioita 6.3.11. Mukana oli Keskustan varapuheenjohtaja Timo Kaunisto. Hienot olivat puitteet. Vanha navetta on laajennettu ja rekennettu upeaksi juhlanpitopaikaksi. Heinäseipäitä oli katosta lattiaan. Siellähän ne olivat hyvässä tallessa. Kiitos ystävällisestä palvelusta Lamminmäen isäntäväelle.



Kumoinen 3.3.11. Olipas mukava nähdä vanhoja tuttuja, sukulaisia ja ystäviä. Kahvit juotiin rinkelien kera. Kuhmoisissa tuntuu menevän ihan hyvin. Jämsän kanssa hoidellaan palvelupuolta ja yhteistyö sujunee kuntien kokoeroista huolimatta. Hyvä fiilis jäi Kuhmoisten raitilta. KesäKuhmoinen on tullut paremmin tutuksi, kun on silloin tällöin veneilty Kuhmoisten kauniiseen ja perinteikkääseen satamaan. Saman järven rannalla kun ollaan, niin muuramelaiset kuin kuhmoislaiset.

Äänekoskella 26.2.11 paukkui pakkanen, mutta mukavia keskusteluja se ei estänyt. Hyvä kaupunki ja hyvät asukkaat ja toiveikas tulevaisuus. Näin täytyy todeta, kun terveisiä sai kuulla kuntalaisilta.

Vaalipäällikköni Riitta-Liisa Kanniainen on reipas perheenäiti Jyväskylästä. Riitta-Liisan kanssa sottaillaan kaikenlaista mukavaa ja pidetään hyvää ja rentoa meininkiä vaaliturneen loppuun saakka. Myö ei oteta ressiä, kunnioitetaan toisten ehdokkaiden vaalityötä, ei arvostella muita ja ainakin päivää sanotaan, kun tavataan. Parennellaan maailmaa ja ihmetellään mitä kaikkea siihen mahtuukaan. Paljonhan siihen mahtuu ihmettelemistä, ainakin politiikan saralla.

Hyvä arki ja ystävät kaventavat terveyserojen kasvua

Olen törmännyt viime vuosina jos jonkinlaisiin ihmisten terveyttä ja hyvinvointia kuvaaviin mittareihin, tilastoihin ja barometreihin. Aina on ollut sama tulos. Ensinnäkin tuloerot kasvavat, eli suomeksi sanottuna köyhät köyhtyvät ja rikkaat rikastuvat entisestään. Tuloerojen kasvu heijastuu myös terveydentilaamme. Huonompiosaiset kanssakulkijamme sairastavat enemmän, ovat sairaslomilla enemmän, syövät lääkkeitä enemmän, liikkuvat ja harrastavat vähemmän, joutuvat laitoksiin aikaisemmin ja kuolevat nuorempina.

No, tulokset eivät yllätä. Mutta harmittavat vietävästi ja ovat vastoin eettistä ajatteluani. Ei voi olla oikein, että vauraassa Suomessa yhä isompi joukko meistä ihmisistä syrjäytyy, voi taloudellisesti huonosti ja menettää siinä samalla terveytensä. Viime vuosien lihavat vuodet eivät ole antaneet tasaisesti hyvää kaikille kansalaisille. Meidän yhteinen hyvinvointimme on heikoimman lenkin veroinen. Koko kansanterveytemme kohenee, jos onnistumme parantamaan niiden väestöryhmien terveyttä, joihin ongelmat kasautuvat.

Mutta mikä mättää? Miten voi olla mahdollista, että hyvinvointivaltio Suomessa vuosia tavoitteena ollut terveyserojen kaventaminen ei onnistu, ei sitten millään?

Ennaltaehkäisevään työhön on tartuttava ripeästi

Valistus oli lähimenneisyydessä merkittävin ennaltaehkäisevä keino tervehtää meitä kansalaisia. Sittemmin on huomattu, että sekin keino vain kasvattaa terveyseroja. Just niin: valistus puree paremmin jo ennestäänkin hyvinvoiviin ihmisiin. Onneksi toimintatavoissa on menty eteenpäin. Nyt huudetaan ennaltaehkäisyn ja varhaisen puuttumisen perään. Hyvä niin, koska ennaltaehkäisevä toiminta on meillä Suomessa vielä lapsen kengissä. Terveyden ja hyvinvoinnin edistämistä ylläpitävät rakenteet ovat kuin hauras varjo verrattuna hoitojärjestelmien rakenteisiin.

Olen aikalailla arkinen tyyppi, enkä usko sirkustemppuihin tälläkään saralla. Olen sitä mieltä, että hyvät elämäntavat ja toimivat peruspalvelut ehkäisevät kaikkein tehokkaimmin syrjäytymistä ja huono-osaisuutta. Siksi tulevina vuosina peruspalvelujen toimintaedellytyksistä on huolehdittava erityisen hyvin. Opetus-, liikunta- ja kulttuuripalvelut, päivähoitopalvelut, koti- ja terveyspalvelut, työterveyshuolto: ne tukevat hyvin toimiessaan parhaiten perheitä ja sitä kautta lastemme kehitystä ja kasvua. Terveyserotkin saavat alkunsa viimekädessä lapsuuden kodeista.

Poppakonsteja ei siis löydy terveyserojen hillitsemiseen. Jos niitä olisi, niin tilastothan sen näyttäisivät. Erojen kaventuminen vaatii pitkäjänteistä ja tulevaisuuteen tähtäävää työtä. Kasautuvan huono-osaisuuden vähentäminen ja sen syvenemiseen puuttuminen pitää olla yksi keskeinen painopiste tulevaisuuden strategioissa.

Ennaltaehkäisevä työ on inhimillinen ja kustannustehokas tapa syrjäytymiskehityksen pysäyttämiseksi. Rahoituksen painopistettä tulisi siirtää erilaisista projekteista pitkäjänteisten ja suunnitelmallisten peruspalvelujen kehittämiseen. Toimiva arkielämä ja ystävät ovat parasta ennaltaehkäisyä. Melkein vaivaan kuin vaivaan.

Vammaisten työllistäminen pidentää työuria

Vammaisten työllistäminen pidentää työuria

Työurien pidentäminen on ollut yksi viime aikojen kuumista puheenaiheista. Mielipiteitä ja neuvoja riittää joka lähtöön: nuorten on jouduttava aiemmin työmarkkinoiden käytettäviksi ja eläkeikää on nostettava. Työhyvinvointia on parannettava ja ihmisten on kohennettava työkuntoaan. Ikäjohtamista täytyy kehittää ja eläkeläisiä tarvitaan sijaisiksi.

Samanaikaisesti kun nuoria ja vanhoja vedetään työmarkkinoille, vammaiset ja vajaakuntoiset tuskittelevat työnsaannin kanssa. Vajaakuntoisten työllistäminen on unohdettu työurien pidentämiskeskusteluissa. Tutkimusten mukaan työurat pitenisivät jopa vuosia, jos työkyvyttömyyseläkkeellä olevat työhaluiset, vajaakuntoiset sekä vammaiset saataisiin töihin.

Vajaakuntoiset ja vammaiset ovat tärkeä työvoimaresurssi väestön ikääntyessä ja eläköityessä. Vammaisten henkilöiden ammatillinen koulutus on pitkälle kehittynyttä. Silti heidän työllistyminen avoimille työmarkkinoille on ollut huomattavasti vaikeampaa kuin muiden kansalaisten. Syynä ovat esim. fyysiset esteet tai työkokemuksen puute. Valitettavan useasti syynä ovat myös työnantajien, työtovereiden tai asiakkaiden ennakkoluulot.

Mahdollisuus tehdä työtä tulee turvata kaikille työhaluisille. Tavoitteena on pidettävä nimenomaan vammaisten ja vajaakuntoisten henkilöiden työllistymistä palkkasuhteiseen työhön. Palkkatyö on paras perusturvan antaja. Työ torjuu köyhyyttä ja erityisesti syrjäytymistä. Tarvitsemme uusia avauksia ja lainsäädäntöä, joilla vammaisille ja vajaakuntoisille taataan palkkatyötä. Sitä kautta palkkatyön merkitys kasvaa sosiaaliturvan varaan rakennetun toimeentulon rinnalla. Tukityöllistymisen muotoja täytyy kehittää sekä työ- ja opetushallinnon yhteistyötä parantaa työnsaannin helpottamiseksi.

Yhdenvertaisuus sekä vammaisten oikeus työhön ja tarvitsemiinsa palveluihin ovat keskeisiä asioita vammaispolitiikassa. Toivottavasti paljon puhutut osallisuus ja yhdenvertaisuus vahvistuvat vajaakuntoisten ja vammaisten koulutuksessa ja työllistymisessä avoimille työmarkkinoille. Vammaiset lisäävät työpaikkojen monimuotoisuutta ja rikastuttavat työyhteisöä. Erilaisuutta sietävä työyhteisö on voimavara. Erilaisuus lisää innovatiivisuutta ja työn tuloksellisuutta sekä kasvattaa. lähimmäisistä huolehtimista.

ASIAA!

Tulevalla vaalikaudella tarvitaan laajaa talouden ja yhteiskunnan rakenteiden ymmärrystä. Verolinjaukset on osattava tehdä oikein. Painotusta on siirrettävä suurien tulojen, pääomien ja kulutuksen verottamiseen. Köyhyyden ja tuloerojen poistamiseen on suunnattava voimavaroja. Lapsiperheiden, vanhusten, vammaisten, opiskelijoiden ja sairaiden perusturvaa on parannettava.

Tulevina vuosina on suuria haasteita valtiontalouden tasapainottamisessa ja Euroopan rahoitusmarkkinatilanteen vakauttamisessa. On osattava olla kaukaa viisas, ettei Euroopan talouskriisin lasku uhkaa langeta lastemme ja lastenlapsiemme maksettavaksi.

Suomen on aikanaan valinnut sotilaallisesti puolueettoman linjan. NATOa ei tarvita tänäänkään. Pidetään jatkossakin voimissaan oma uskottava ja itsenäinen puolustuksemme. Koti, uskonto ja isänmaa – siirretään edelleen nämä arvot jälkipolvillemme.

Luodaan tulevaisuuden uskoa paremmasta maailmasta lapsille. Säilytetään ympäristö, luonto ja koko maapallo heille sellaisena, kuin se itse aikanaan saimme. Ympäristön suojeleminen on meidän kaikkien yhteinen tehtävä. Säästetään kaikin keinoin ilmastoa, vesistöä ja muita luonnonvaroja. Se on paras perintö, minkä voimme osaltamme antaa jälkipolville.

Vihreä energia lähtee metsistä, pelloilta ja vesistöistä. Metsä ja pelto ovat elinehtomme. Tarvitsemme maaseutua ja ihmisiä, jotka asuvat maaseudulla. Heitä, jotka osaavat hoitaa ja hyödyntää maan ja veen viljaa.

Koko Suomen rakentaminen vaatii uudistunutta aluepolitiikkaa. Keskittäminen ei ole Suomen eikä suomalaisten etu. Metropolien ja maaseudun täytyy voida elää rinnakkain: toinen toistaan tukien, kummankin kehittyen ja pärjäten. Asuinpaikasta ja ihmisen taustasta riippumatta kaikilla on oltava mahdollisuus tasa-arvoiseen koulutukseen ja laadukkaaseen terveydenhuoltoon, työhön ja toimeentuloon.

Työn täytyy olla kannattavaa. On tunnettava työntekijöiden ja yrittäjien elämää ja tiedettävä miten suomalaisten arkipäivä sujuu. Työelämän uudistuksia on tehtävä ihmisen eikä rahan ehdoilla. Kannustinloukkujen pitää olla jo taakse jäänyttä elämää. Kansalaisia on kannustettava omatoimisuuteen ja yrittäjyydelle on luotava paremmat toimintaedellytykset. Tarvitsemme uutta työtä alalle kuin alalle. Teollisuuteen ja palvelujen tuottamiseen. Yritystoimintaa on tuettava niiden alkutaipaleilla, investoinneissa, viennissä sekä tuotteiden kehityksessä ja markkinoinnissa.

Hale Okkonen: Sometimes - Sosiaalisen median aika: Vaalit ja sosiaalinen media

Sosiaalinen media - tuttavallisemmin some - on tullut jäädäkseen myös politiikan tekoon. Viestit ja sanomat kulkevat vinhaa vauhtia, ristiin rastiin, pitkin poikin, sinne ja tänne. Verkkoja on vesillä joka lähtöön. Blogeja, faceja, twittereitä, youtubee, bisneksen tekijöiden vaalisivustoja, aatteellisten yhdistysten ja etujärjestöjen kanavia ja kaikkea muuta. Täytyy myöntää, että ihan tässä saisi itsensä työllistettyä somen käytössä. Työt ja perhe tosin pitävät jalat maassa ja kohtuuden kunniassa tässäkin asiassa.

Media-ammattilainen Hale Okkonen on pohtinut sosiaalista mediaa blogissaan. Okkosen mielenkiintoinen juttu osui silmiini, somen kautta, kuinkas muutoinkaan. Ajan hengen mukaan nopsasti verkotun lisää, ja jaan artikkelia eteenpäin Teillekin luettavaksi.

Sometimes - Sosiaalisen median aika: Vaalit ja sosiaalinen media: "Niinpä niin. Pitäähän tästäkin ajankohtaisesta aiheesta blogata, kun lehtiinkin pyydetään jo allekirjoittaneen asiantuntijakommentteja. Nämä..."

Taitetusta indeksistä eroon pääseminen vaatii lujaa tahtoa

Sain mahdollisuuden olla Toimihenkilöunionin eläkeläisten vaalipaneelissa 8.2.11 Peurungassa. Kiitos siitä. Olipas siellä mukavaa väkeä. Vanhoja tuttujakin oli kymmenkunta. Vaalipaneelissa oli neljä ehdokasta: Asko Juuti SDP, Kauko Tuupainen PS, Eila Tiainen vas ja meikäläinen. Paneelia veti Markku Pynnönen.

Pynnönen johdatteli mukavasti päivän teemoihin, ja myös yleisö oli aktiivisella ja kyselevällä päällä. Teemoja olivat eläkepolitiikka, verotusratkaisut, palvelut, talous, työ ja yrittäminen.. Teemoista eläkepolitiikka ja taitettu indeksi puhuttivat kuulijoita kaikkein eniten. Moinen indeksi otettiin käyttöön aikoinaan Lipposen hallituksen aikaan vuonna 1996. Tilapäiseksi tarkoitettua lakia kannattivat SDP, kokoomus, vasemmistoliitto, vihreät ja Rkp. Keskusta vastusti yksimielisesti taitetun indeksin käyttöön ottoa. Lain tullessa voimaan se koski 65 vuotta täyttäneiden eläkkeitä. Taitettu indeksi ulottui myöhemmin koskemaan myös alle 65-vuotiaiden eläkkeitä, siis myös työkyvyttömyys- ja perhe-eläkkeitä.

Taitettu indeksi on systeemi, jossa kuluttajahintaindeksin muutosten paino työeläkkeisiin on 80% ja ansiotasoindeksin muutosten vaikutus vain 20%. Työeläkkeet jäävät automaattisesti tämän seurauksena jälkeen yleisestä palkkakehityksestä. Palkat ovat kohonneet kymmenen vuoden aikana keskimäärin 43 prosenttia ja eläkkeet samaan aikaan vajaat 20 prosenttia.

Ei ole siis mikään ihme, että eläkeläiset ovat kimmastuneet taitettuun indeksiin. Paneelissa kaikki olimme yhtä mieltä systeemin epätasa-arvoisesta kohtelusta eläkeläisiä kohtaan. Keskustelimme siitä, onko taitetun indeksin poistamisen esteenä raha vaiko tahto. Tulimme tulokseen, että kysymys on enimmäkseen tahdosta. Suuri taloudellinen kysymys se myös on, sitä ei voine kukaan kiistää.

Esitin näkemyksen, jossa voitaisiin pikkuhiljaa ja hallitusti mennä takaisin kohti keskiväli-indeksiä. Tässä systeemissä hintakehitys vaikuttaa 50 prosenttisesti ja ansioiden kehitys samoin 50 prosenttisesti eläkkeen suuruuteen. Tähän suuntaan meneminen, tai pikemminkin palaaminen, vaatii valtavasti tahtoa tulevalta hallitukselta. Yli puoluerajojen.

Eläkeläisten ostovoima murenee päivä päivältä. On kummallista, miten Suomi kohtelee seniorikansalaisia. Ihmisiä, jotka ovat olleet puolustamassa ja rakentamassa tätä maata. Vanhuksille taitetun indeksin hankalin vaikutus on, että se pienentää vuosi vuodelta eläketulotasoa, ja saattaa eläkkeen ostovoimaltaan pienimmilleen juuri vanhuusiässä. Siis juuri silloin, kun ihminen eniten tarvitsee lääkkeitä sekä terveydenhuollon palveluja.

Talven taittuessa.

Päivät pidentyvät, minuutti minuutilta. Talven selkä taittuu. Ihanaa. Kevättä kohti mennään, lumivalleista huolimatta. Joku männäaamu oli jo olevinaan nenässäni keväinen tuoksu. Katselen pihalle ja kaarnatuulet käyvät. Vanha kansa tiesi, että kaarnatuulista on yhdeksän viikkoa kevääseen. Kevät tulee tänä vuonna ajoissa? No, se jää nähtäväksi.

Talveen on mahtunut monenlaista. Enimmäkseen työtä ja arkea. Työtä Telkänpesän palvelutalossa ja työtä kotona. Ikäihmisten palvelujen kehittämistä. Lasten harrastuksiin kuskaamista. Työpalavereita. Vanhempainiltaa. Lumitöitä. Auton katsastusta. Sukulaisten ja ystävien syntymäpäiviä. Työn lisäksi talveen on mahtunut juhlaakin. Seminaareja. Yhteistyötä. Kuntapolitiikkaa. Elinkeinostrategiaa. Juhlatoimikuntaa. Luontoretkiä lumisissa maisemissa. Presidenttiä livenä. Palvelusetelikeskustelua. Vaalitöitä.

Eilen kävin pitkästä aikaa Laukaassa mökillä ja vanhempia tapaamassa. Parhaat ja rakkaimmat kävelymaastot, tienoot ja mannut ovat minulle Laukaan Puttolassa. Siellä on tilaa olla ja ihmetellä. Muutama vuosi sitten sinne muutti kauristokka. Sitten tuli toinenkin tokka. Nyt sinne on muuttanut ilves. Kyllä sinne mahtuu, mutta elettävä on jokaisen.


Kohtasin ma metsätiellä ilveksen, sanoi bambi.. ja katosi parempiin suihin. Elämä on, ja nälkä meillä vuoroon kaikilla.

Jyväskylä (ottelu)isäntänä Muuramessa

Tänä vuonna tulee kuluneeksi 90 vuotta siitä, kun Muurame itsenäistyi Korpilahden kunnasta. Melkein siihen perään itsenäistyi myös Säynätsalo. Muuramen kunta jatkaa edelleen ja hyvinvoivana itsenäistä tietään. Säynätsalon ja Korpilahden ympyrät ovat sen sijaan täyttyneet, ja kunnat ovat liittyneet Jyväskylään. Alueina ne ovat kuitenkin olemassa, ja korplahtiset ja säykkiläiset ovat edelleen tärkeitä naapureita muuramelaisille. Monet palvelut ovat olleet aikoinaan yhteisiä, ja ovat edelleenkin yhteisiä. Ystävyys- sekä yhteistyösopimus toimi aiemmin ja toimii Jyväskylänkin kanssa hyvin.

Yhteistyö on parantunut

Jyväskylän kanssa yhteistyö on lisääntynyt ja syventynyt. Jyväskylä on vuoden 2011 alusta tuottanut mm. muuramelaisten terveyspalvelut niin kutsutulla isäntäkuntamallilla. Tähän asti yhteistä työtä terveyspalveluidemme eteen voi vain kiitellä. Hinta ja laatu ovat kohdallaan. Kuntien virkamiesten ja luottamushenkilöiden välit ovat hyvät, avoimet ja lämpimät. Muuramen tahtoa ja toiveita on kuunneltu. Jyväskylän väki on suhtautunut kunnioittavasti Muuramen neuvottelijoihin.

Liian harvoin tulee kiitosta annettua naapurikunta Jyväskylälle. Voin tässä sitä omasta puolestani korjata. Lämmin kiitos Jyväskylälle hyvästä yhteistyöstä Muuramen suuntaan. Se, että luotan Jyväskylän vilpittömään tahtoon tehdä hyviä ja yhteisiä palveluita kuntalaisillemme, ei toki tarkoita naiiviutta ja sinisilmäisyyttä. Turha luulla luuta lihaksi tai pässin päätä paistikkaaksi. Tietysti tiedän, että Jyväskylän visio on laajeta, ja Muurame on siinä listalla ensimmäisenä. Totta kai on näin. Ja tietysti tajuan, että tulevaisuutta ajatellen on oivallista taktiikkaa hoitaa juuri nyt yhteiset asiat hyvin ja luotettavasti. Muuramelaiset tietävät tasan tarkkaan maantieteensä, palveluita yhteen pakottavat lait ja paras-hankkeen toivotut lopputulemat. Eihän muuramelaiset pöhköjä ole. Oikeasti. Täällä vain suunnattomasti rakastetaan omaa kuntaa. Muuramehenki on oikeasti olemassa. Se tarttuu välittömästi uusiinkin muuramelaisiin. Muurame on rehellisesti sanottuna mahtava kunta. Tätä kuntaa on hoidettu hyvin ja on osattu tehdä oikeita päätöksiä. Hyvässä yhteistyössä ja konsensushengessä.

Johtaja Andersson on kosinut kuntaa muutaman kerran, tosin lehtien palstoilla. Selvitysmiestäkin kerran ehdotti, senkin Andersson kertoi ilmaisjakelulehden palstalla. Suullista eikä virallista esitystä ei ole vielä tullut. No, eipä sillä, että sitä kukaan Muuramessa odottaisikaan. Meille on luvattu, että aktiivisesti ei olla kiinnostuneita.. jooopa. Nooh, ensimmäinen kosinta aiheutti muuramelaisissa pientä värinää ja levottomuutta. Nyttemmin kosinnat aiheuttavat vain olan kohautuksen. Ja toteamuksen, että Andersson on sinnikäs ja ahkera. Tekee työtään niin kuin veturikaupungin johtajana pitääkin. Tällä erää ei ole muuta sanomista, kuin että kiitos kosinnoista. Tehdään hyvää yhteistyötä edelleenkin. Sulassa sovussa, rinta rinnan. Kunnioitetaan toistemme näkemyksiä, ja kun kerta ollaan maantieteellisesti näin liki, niin ollaan ystäviä. Muurame juhlistaa kesällä 90-vuotista taipalettaan ja kutsuu Anderssoninkin mukaan juhliin. Ja vieläpä oikein hyvillä mielin.


Jyväskylän ja Muuramen johtavia virkamiehiä ja luottamushenkilöitä oli koolla MuurLen pelissä 19.1.11. Jyväskylän kaupunki oli illan otteluisäntä, ja jakoi parhaiden pelaajien palkinnot. Kiitos siitä! Tämä on ystävyys- ja yhteistyösuhteiden parasta hoitoa kuntiemme välillä. Kuvassa M. Andersson ja Pauliina.

Palveluseteli puhuttaa

27.1.11 Jykes järjesti seminaarin palvelusetelistä. Hyvään saumaan sattuikin. Palvelusetelikeskustelu on puhuttanut pitkin talvea. Oma mielipiteeni on, että palveluseteli on hyvä asia. Olen Jykesin hallituksessa, ja siellä olemme omalta osaltamme mukana kehittämässä seudun palvelusetelisysteemiä.

Harkintaa kannattaa käyttää ja ammattilaisten näkemyksiä on syytä kuulla setelimarkkinoilla. Kaikille palvelun tarvitsijoille seteli ei sovi. Paljon apua tarvitsevalla ihmiselle on helpompaa ja edullisempaa saada apu kunnallisesta kotihoitopalvelusta. Valinnanvapaus ja itsemääräämisoikeuden lisääntyminen ovat toteutuessaan kuitenkin hienoja asioita. Kaikkein heikoimmassa asemassa olevien kohdalla palvelusetelien suhteen täytyy tehdä työtä: on autettava palveluntuottajan valinnassa ja laadun tarkkailussa. Sivistynyt yhteiskunta selvittää myös muistamattoman tai ymmärtämättömän tahdon. Eikä se ole vaikeatakaan. Seteli ei saa olla vain keskiluokkaisten mahdollisuus palveluiden ostamiseen. Myös pienituloisen täytyy voida valita palveluntuottajansa ja selvitä palvelumaksuistaan. Tarvitaan vahvaa tahtoa, että palvelusetelisysteemistä tulee toimiva ja kaikkia palveleva.

Kissan hännän vetoa aiheuttaa julkisten palvelujen ja yksityisten palvelujen suhde. Täytyy muistaa, että julkinen palvelu ei tarkoita vain kuntien tuottamaa palvelua. Kunnat voivat tuottaa julkisia palveluita itse, ostaa niitä naapurikunnilta, yrittäjiltä tai yhteisöiltä. Kunnilla on julkisten palveluiden järjestämisvastuu lain määräämissä puitteissa. Palvelusetelilläkin tuotettu palvelu on siten julkinen palvelu. On vanhanaikaista ja jäykkää pitää uppiniskaisesti kiinni raskaasta kuntarakenteesta ainoana oikeana julkisten palveluiden tuottajana. Kuntarakenne on aikansa elänyt, ja sitä ei tarvita kuntalaisten ja palveluiden välissä, jos asiat pystytään muutoin hoitamaan. Asiakkaan ja palvelutuottajan keskinäistä suhdetta täytyy vahvistaa. Ei suinkaan heikentää. En ymmärrä, miten joillekin valtava byrokraattinen kuntasysteemi on pyhä ja koskematon. Sen perään huudetaan ja kaikki uudenlaiset toimintamallit ovat pahasta. Ihan kuin ilman kuntaa ei voisi kuntalainen kohdata auttajiaan.

Lumiukko pihalla törröttää.

Keski-Suomen yrittäjäjuhlat Paviljongissa 22.1.11

Keskisuomalaiset yrittäjät kokoontuivat jälleen kerran Paviljonkiin palkitsemaan vuoden yrittäjiä ja jakamaan toisilleen yrittämisen iloa. Juhla oli uudistanut kasvojaan. Ohjelma oli edelleen taattua erinomaista laatua, mukavaa kuunneltavaa ja katseltavaa. Yrittäjät ovat juhlan arvoisia. Se todettiin moneen kertaan illan aikana. Yrittäjät pitävät Keski-Suomenkin pyörät pyörimässä.

Maakunnallinen yrittäjäpalkinto meni suolahtelaiselle Kurikka Timberille. Onnittelut vielä kerran! Toimitusjohtaja Jaakko Kurikka piti illan parhaan puheen. Puheessa tuli ilmi yrittäjyyden riskit ja tuskat, mutta myös valtava onnistumisen ilo. Mieleen jäi, kuinka Kurikka Timberin laajennusvisioita piirreltiin kiireessä ja korkeuksissa lentokoneen oksennuspussin kylkeen, ja siitä ne myöhemmin skannattiin paperille ja saatiin vaikeuksista huolimatta eläväksi elämäksi. Yrityksen kasvutarina oli hienoa kuunneltavaa.

Muuramen vuoden 2010 yrittäjäksi valittiin Muurame Golf. Palkinto meni tälläkin kertaa täysin oikeaan osoitteeseen. Muurame Golf on tunnettu iloisesta ja rennosta ilmapiiristään sekä kehitysmyönteisestä ajattelutavastaan. Onnittelut Hannu Ahvenjärvelle ja Esko Helinille! Kiitos vuosien työstä kunnan puolesta upean käyntikortin aikaansaamisesta Muurameen.

Tupaillassa oli tunnelmaa

Tupailta Saarijärvisalissa 20.1.11 – Asiaa!

Saarijärven keskustan kunnallisjärjestö järjesti Saarijärvisalissa tupaillan. Voi että, kun olikin mukavaa. Kymmeniä ihmisiä ja upea sali. Elävää musiikkia ja asiaa. Meitä ehdokkaita oli päässyt paikalle muutama. Kiitos paljon saarijärvisille järjestäjille mahdollisuudesta tulla paikan päälle.


Jorma Rautjoki ja Pauliina paransivat maailmaa.




Mukana menossa ja asiaa puhumassa oli Keskustan varapuheenjohtaja Annika Saarikko. Saarikko ja Kinnuset vaihtavat kuulumisia.

Kaskisuomalainen 140 vuotta- Onnea!

Keskisuomalainen järjesti upeat syntymäpäiväjuhlat 7.1.11. Juhlaohjelma oli erilaisuudessaan ihana: lämmin, puhutteleva, uudenlaista ajattelua sisältävä, pohtimaan pistävä, miellyttävää musiikkia sisältävä.. ja kaikkea muuta mukavaa. Kiitos kutsusta ja mahdollisuudesta olla mukana.

Kiitos maakunnan ykköslehdelle keskisuomalaisuuden vahvistamisesta. Ilman Keskisuomalaista Keski-Suomi ei olisi näin yhtenäinen ja omaleimainen maakunta.


Pauliina, Voitto Suosaari ja Tuulia Ikkelä-Koski juhlatunnelmissa Jyväskylän Paviljongissa.

ASIAA!

Tulevalla vaalikaudella tarvitaan laajaa talouden ja yhteiskunnan rakenteiden ymmärrystä. Verolinjaukset on osattava tehdä oikein. Painotusta on siirrettävä suurien tulojen, pääomien ja kulutuksen verottamiseen. Köyhyyden ja tuloerojen poistamiseen on suunnattava voimavaroja. Lapsiperheiden, vanhusten, vammaisten, opiskelijoiden ja sairaiden perusturvaa on parannettava.

Tulevina vuosina on suuria haasteita valtiontalouden tasapainottamisessa ja Euroopan rahoitusmarkkinatilanteen vakauttamisessa. On osattava olla kaukaa viisas, ettei Euroopan talouskriisin lasku uhkaa langeta lastemme ja lastenlapsiemme maksettavaksi.

Suomen on aikanaan valinnut sotilaallisesti puolueettoman linjan. NATOa ei tarvita tänäänkään. Pidetään jatkossakin voimissaan oma uskottava ja itsenäinen puolustuksemme. Koti, uskonto ja isänmaa – siirretään edelleen nämä arvot jälkipolvillemme.

Luodaan tulevaisuuden uskoa paremmasta maailmasta lapsille. Säilytetään ympäristö, luonto ja koko maapallo heille sellaisena, kuin se itse aikanaan saimme. Ympäristön suojeleminen on meidän kaikkien yhteinen tehtävä. Säästetään kaikin keinoin ilmastoa, vesistöä ja muita luonnonvaroja. Se on paras perintö, minkä voimme osaltamme antaa jälkipolville.

Vihreä energia lähtee metsistä, pelloilta ja vesistöistä. Metsä ja pelto ovat elinehtomme. Tarvitsemme maaseutua ja ihmisiä, jotka asuvat maaseudulla. Heitä, jotka osaavat hoitaa ja hyödyntää maan ja veen viljaa.

Koko Suomen rakentaminen vaatii uudistunutta aluepolitiikkaa. Keskittäminen ei ole Suomen eikä suomalaisten etu. Metropolien ja maaseudun täytyy voida elää rinnakkain: toinen toistaan tukien, kummankin kehittyen ja pärjäten. Asuinpaikasta ja ihmisen taustasta riippumatta kaikilla on oltava mahdollisuus tasa-arvoiseen koulutukseen ja laadukkaaseen terveydenhuoltoon, työhön ja toimeentuloon.

Työn täytyy olla kannattavaa. On tunnettava työntekijöiden ja yrittäjien elämää ja tiedettävä miten suomalaisten arkipäivä sujuu. Työelämän uudistuksia on tehtävä ihmisen eikä rahan ehdoilla. Kannustinloukkujen pitää olla jo taakse jäänyttä elämää. Kansalaisia on kannustettava omatoimisuuteen ja yrittäjyydelle on luotava paremmat toimintaedellytykset. Tarvitsemme uutta työtä alalle kuin alalle. Teollisuuteen ja palvelujen tuottamiseen. Yritystoimintaa on tuettava niiden alkutaipaleilla, investoinneissa, viennissä sekä tuotteiden kehityksessä ja markkinoinnissa.

Pienen ihmisen asialla. Suuria kokonaisuuksia hallitsemalla.

Kansanedustajien korvat ovat koventuneet kansalaisten tarpeille. Pienen ihmisen ääni ei kuulu tämän päivän politiikassa. Budjettiraameista ja infrastruktuureista on helpompi puhua, kuin siitä mistä tavallisen ihmisen hyvä arkielämä syntyy. Suunnan on muututtava. Inhimillisyys tulkoon esiin. Rahan valta menettäköön mahtiaan. Ihmisyyden aika on NYT.

Keskustan Keski-Suomen piiri on asettanut minut kansanedustajaehdokkaaksi kevään 2011 vaaleissa. Haluan turvata ihmisten hyvinvoinnin nyt ja tulevaisuudessa – aidosti ja koko sydämellä.

Politiikka on minun tapa välittää yhteisistä asioista. Se on arvojen järjestykseen laittamista. Se on kuuntelemista ja ihmisten kohtaamista. Politiikka on pienen ihmisen asiaa. Suurten kokonaisuuksien hallintaa. Politiikan teko on ongelmien ratkaisemista, ihmisten mielipiteiden huomioon ottamista ja hyvinvoinnin turvaamista. Itsensä likoon laittamista yhteisten asioiden edestä. Vastuunkantoa ja luottamuksen saamista. Paremman Suomen rakentamista.

Haluan haastaa nykyistä politiikan meininkiä ihmisläheisempään suuntaan. Ajan ihmisen näköisiä ja kokoisia asioita. Keski-Suomi tarvitsee edustajan, jolla on asiantuntemusta, osaamista ja tahtoa toimia Sinun hyvinvointisi puolesta.

Tule mukaan vaalityöhöni. Saat mahdollisuuden vaikuttaa omiin asioihisi. Ota yhteyttä minuun tai vaalipäällikkööni Riitta-Liisa Kanniaiseen. Yhteystiedot löytyvät kotisivuiltani. www.pauliinatakala.fi



Kaksi kyyhkystä. Kuvan nappasin joulukuun 2010 matkalta.

Ruusuista vuotta 2011!

Jälleen ovat yhdet joulunpyhät ja uudenvuoden aatot juhlistettu. Juhlapyhät katkaisevat mukavasti pitkän ja pimeän talvikauden. Toivottavasti olemme kaikki saaneet levätä ja kerätä voimia tulevan vuoden töihin ja muihin elämän koitoksiin.

Minun tuli käytyä jouluna matkoilla. Tällaisen kuvan nappasin sieltä, missä näitä joulukuussa kukkii. Jonkin verran etelämpänä kuin kotoSuomi.


Uudenvuoden tinasta sain ihanan ruusun. Se tarkoittanee ruusuista vuotta 2011. Ruusun varressa on piikkejä. Niitäkin varmasti tulevaan vuoteen mahtuu. Toivottavasti kuitenkin samassa merkityksessä, kuin ruusussa. Suojana ja elämän varjelijana. Ruusuja on monenvärisiä ja niillä on monta merkitystä. Rakkaus. Kiitollisuus. Viattomuus. Kuolema. Kauneus. Intohimo. Suojelu.

Minun tinasta tuli ihan selvästi tumman vaaleanpunainen. Se tarkoittaa kiitollisuutta. Ajattelin luvata yhden asian tälle vuodelle: olla kiitollisempi elämästä. Kaikesta huolimatta siihen on syytä. Kiitollinen mieli on alku kaikelle hyvälle. Ruusussa on myös ripaus valkoista. Se tarkoittaa viattomuutta, puhtautta ja nöyryyttä. Näitäkin tarvitaan tulevana vuonna.


Ruusuista vuotta Ystäväni!
Kauneutta, kiitollista mieltä, nöyryyttä ja varjelusta Sinulle,

toivottelee pauliina