Kuntien hankinnat asiakkaiden valinnaksi

Hankintojen kilpailuttamista on viime vuosina kunnissa tehty ja opeteltu käsikädessä. Hankintalakia on luettu joka toimialalla ja palveluiden tuottamisen kustannustietoisuus sekä ostaminen ovat lisääntyneet kymmeniä prosentteja. Kunnat ovat kilpailuttaneet lähes kaikkea katujen kiveyksistä vanhustenhuoltoon. Hankintaosaaminen on ollut erityisesti sosiaali- ja terveyspalveluiden kohdalla haastavaa, ja hankintalakia onkin jouduttu koettelemaan oikeusasteessa jos toisessa. Kunnallisalan kehittämissäätiön mukaan kilpailuttamisen intoon ovat vaikuttaneet useimmiten kunnan koko ja sijainti, eivätkä niinkään poliittiset voimasuhteet.

Juuri kun vaativasta julkisten palveluiden kilpailuttamisesta on jotain opittu, niin onkin jo aika siirtyä uuteen vaiheeseen. Kuntien tilaaminen ja ostaminen ovat vaihtumassa asiakkaan omaan valintaan ja palveluiden ostoon suoraan yrittäjiltä. Olemme siirtymässä palvelusetelien aikakauteen. Uuden opettelun aika on jälleen käsillä. Laki palvelusetelistä astui voimaan 1.8.2009. Laki mahdollistaa lähes kaikkien sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisen palvelusetelillä.

Palveluseteli on painettu seteli, viranomaisen päätös tai yhä useammin sähköinen kortti, jolle kunta on määritellyt rahallisen arvon. Palvelusetelillä kunta maksaa asukkaalleen tietyn, kunnan päättämän osan, yksityisen hoivayrittäjän antamasta palvelusta. Palvelusetelin tavoite on kuntalaisen kannalta erinomainen. Palvelusetelillä halutaan lisätä kuntalaisten valinnan mahdollisuuksia. Tavoitteena myös on, että setelien avulla palvelut kehittyvät entistä paremmiksi. Kuntalaiset valitsevat itse palvelunsa sieltä, mistä niitä saa parhaimmalla hinta-laatusuhteella. Setelin toivotaan myös purkavan hoitojonoja, monipuolistavan palvelutarjontaa ja lisäävän hoiva-alan yrittäjyyttä ja innovatiivisuutta palvelujen tuottamisessa. Setelijärjestelmän on ajateltu myös vähentävän palveluiden kilpailutuksen tuomaa byrokratiaa.



Smartum on palvelusetelijärjestelmän kehittämisessä yksi yhteistyökumppani, joka toimii samalla kunnan, palveluntuottajan ja asiakkaan välisenä maksuoperaattorina. Kuva: smartum.fi

Useat kunnat ovat käynnistäneet tai käynnistämässä palvelusetelijärjestelmää. Palveluseteliä käytetään tänä päivänä useimmiten siivoukseen, vanhusten ja lapsiperheiden kotipalveluun, omaishoitajien lomitukseen, vanhusten palveluasumiseen ja kuljetuksiin. Palveluseteli on tuonut paljon hyvää tullessaan. Kannattaa kuitenkin huomioida, että järjestelmän kautta kunnat siirtävät vastuuta ripeästi asukkaiden harteille. Omaisten tukea ja valvontaa tarvitaan setelillä ostaessa, mm. kehitysvammaisten ja vanhusten rinnalla. Kunnilla on edelleen vastuu ja valvonnan velvollisuus palveluiden laadun suhteen. Jyväskylän seudulla Jykes Oy ja yrityspankki Klemmari ovat olleet hyvänä yhteistyökumppanina järjestelmän kehittämisessä.

Päättäjien tehtävänä on valvoa, ettei palvelusetelisysteemi jatkossa johda maailmalla nähtyjen kokemusten tapaan siihen, että käytännössä valinnanmahdollisuudet alkavat vähentyä, ja vain harvat ja valitut suuret yritykset valtaavat setelimarkkinat. Palvelusetelisysteemi ei saa liiaksi ohjailla palveluiden tuottamisen suuntaa ja eivätkä setelit saa olla vain keskiluokkaisten mahdollisuus ostaa haluamiaan palveluita. Palvelusetelijärjestelmän yleistyessä sen täytyy kyetä olemaan hyvinvointia ja terveyseroja tasaavaa toimintaa. On pidettävä huolta siitä, että palvelusetelit ja sen myötä kehittyneet hoivapalvelut ovat myös kaikkein heikoimmassa asemassa olevien kuntalaisten kohdalla mahdollisia.

Artikkeli on julkaistu sanomalehti Keskisuomalaisessa marraskuussa 2010.