Luontoretkelle Keski-Suomeen
Keski-Suomen maakunnassa on noin 600 perustettua luonnonsuojelualuetta, joiden yhteispinta-ala on yli 21 000 hehtaaria. Suurin osa on pieniä yksityismailla sijaitsevia luontokohteita. Valtion mailla on lukumääräisesti huomattavasti vähemmän suojelualueita, mutta niiden pinta-ala on 2/3 suojelluista maista. Suojeltujen maiden yhteispinta-ala maakunnassamme ylittää jo Muuramen kunnan pinta-alan. Keski-Suomessa on olemassa vielä monia alueita, joista on tarkoitus perustaa uusia luonnonsuojelukohteita. Rakennetun maan lisääntyessä toivottavasti myös suojeltujen alueiden määrä saa kasvaa.
Luonnonsuojelualueiden merkitys matkailulle kasvaa samanaikaisesti alueiden lukumäärän lisääntyessä. Alueilla on maaseudun elinkeinopolitiikkaa virkistävää vaikutusta. Erityisesti kansallispuistot ovat ikoneja ja meille kaduntallaajille eräänlaisia ”must”-kohteita. Kansallispuistoihin kohdistuvaa matkailua pidetään merkittävänä kulttuurisena, sosiaalisena ja taloudellisena ilmiönä. Väestönkasvun myötä puistojen merkitys ja kävijämäärät kasvavat koko maailmassa.
Suomalaiset perinteiset jokamiehenoikeudet antavat meille kaikille hyvät mahdollisuudet luonnossa virkistäytymiseen. Itse olen käynyt viime vuosina kaikissa keskisuomalaisissa kansallispuistoissa. Myös monet pienemmät luontokohteet ovat tulleet tutuiksi. Kokemukset ovat olleet mahtavia. Ei ole ollut tarvetta matkailun suhteen lähteä merta edemmäs kalaan. Erämaaluonnossa risteileviä pitkospuita ja kiemurtelevia metsäpolkuja on ollut rentouttavaa kuljeskella kiireisen arjen vastapainona. Sielu lepää ikimetsiä katsellessa ja leppälintujen loruja kuunnellessa. Aivot vapautuvat sosiaalisen median seuraamisesta luonnon tarkkailulle. Rannat, suot, harjumaisemat, kasvit ja eläimet antavat tarpeellista perspektiiviä ja elämän mittasuhteita meille urbaaneille ihmisille. Mielenkiintoiset paikannimet laittavat pohtimaan syntyjä syviä, esi-isien tarinoita ja kulkumaita. Keskisuomalaiset juuret ovat syventyneet entisestään paikallisia luontopaikkoja samoillessa.
Keski-Suomen ensimmäinen luonnonsuojelualue perustettiin vuonna 1946 Korpilahden Oittilaan. Vaarunvuoren maisemat ovat henkeäsalpaavia, ja ainutlaatuisia luonnoltaan. Jalavalehdossa ja Vaarunniityllä voi ihailla Suomen pohjoisimpia pähkinäpensaita. Luontomatkailu käy myös urheiluharrastuksesta. Vuorille kipuaminen vaatii kuntoa, ja antaa mukavan poikkeuksen iltalenkin maisemiin. Keski-Suomen suurimmat luonnonsuojelualueet ovat Salamajärven, Pyhä-Häkin, Isojärven ja Leivonmäen kansallispuistot.
Tänä kesänä olen selaillut aivan tuoretta Jyväskylän seudun ulkoilukarttaa. Opas on tehty yhteistyössä Jyväskylän kaupungin, Laukaan ja Muuramen kuntien liikuntatoimien kanssa. Mukana on myös Toivakan kunnan alueita ja osa Leivonmäen kansallispuistoa. Kartta kattaa maastossa n. 72 x 44 km:n alueen Laukaan Hietasyrjästä Korpilahden Putkilahteen ja itä-länsisuunnassa Kuohulta Lievestuoreelle. Uusi ulkoilukartta sisältää niin kesä- kuin talviliikuntaankin liittyvät reittejä ja näköalapaikkoja. Kartasta löytyvät myös luontopolut, laavut, nuotiopaikat, nähtävyydet, leiripaikat ja mökkimajoitukset. Lisäksi kartalta löytyvät mm. laivaväylät ja tiestötiedot valtateistä pieniin polkuihin asti. Tämä mainio opaskartta mahdollistaa liikkumisen myös merkittyjen reittien ulkopuolella. Kartta kertoo myös sen, että luonto ei kuntarajoja tunne. Suosittelen kaikille oppaaseen tutustumista ja syksyä myöten suuntautumista paikallisiin luontoaarteisiimme.
Artikkeli on julkaistu sanomalehti Keskisuomalaisessa 26.7.10
keskiviikko 28. heinäkuuta 2010
Leivonmäen markkinoilla ja Äänekosken Jazzkadun vilinässä 24.7.10
Aurinkoisena lauantaina 24.7.10 sain olla mukana Leivonmäen markkinoiden ja Äänekosken Jazztapahtuman tunnelmissa. Leivonmäellä oli aivan valloittavat maalaismarkkinat. Oman kylän ja kunnan ihmiset olivat yhteistuumin järjestäneet leppoisat ja oman näköisensä kesätapahtuman. JuustoPekka Hytönen lauloi, myös muita alueen ihmisiä ja kuoroja esiintyi mallikkaasti. Kojuja oli moneen lähtöön. Kurkiauran koululaiset vanhempineen myivät arpoja ja mm. paikallisen myllyn tuotteita toimintansa hyväksi. Muissa kojuissa myynnissä oli laukkua, lettivehnästä, tarpeellista tavaraa ja rompettakin. Iloista vipinää oli mukava katsella ja kuulostella. Tuttuja tuli vastaan vaikka millä mitoin. Keskustan paikallisyhdistys oli telttoineen menossa mukana. Paikalla oli myös Keskustan tuore puoluesihteeri Timo Laaninen. Lämpimät kiitokset Kalevi Fredinille ja kumppaneille, että sain olla teltallanne. Iloisin mielin on todettava, että kesän parhaat markkinakokemukset jäivät käteen sieltä Leivonmäeltä.
Päivä jatkui vielä Äänekosken Jazztorilla. Siellä olivat koolla yhden teltan alla kaikki puolueet ja iso liuta kansanedustajaehdokkaita ja muita poliittisia vaikuttajia. Äänekosken vaikuttajanainen Leila Lindell juonsi tapahtuman topakan reippaasti. Helle helli kadunkulkijaa ja väkeä oli liikkeellä runsain mitoin. Olipas mukava tavata äänekoskelaisia sukulaisiakin. Kotimatkalla poikkesin Äänekosken Huutomäkeen Mervi-serkku Öhmanin perheen luokse ihailemaan keskisuomalaisia kauniita rantamaisemia.
Kiitos Leivonmäen Keskustan väelle kutsusta teltallenne, ja mukavasta markkinameiningistä.
Keskustan puoluesihteeri Timo Laaninen (kuvassa oik) oli mukana Leivonmäen markkinoilla. Keskusteluja syntyi aikamme haasteista, suuntaan jos toiseen.
Leivonmäellä oli letkeä maalaismarkkinatunnelma.
Äänekosken Jazztorilla tapasin paljon tuttuja immeisiä.
Saarijärveläisen kansanedustaehdokkaan Mikael Palolan (kok) kanssa totesimme, että olemme monen asian suhteen samoilla linjoilla. Palola on muuten hyvä ehdokas!
Päivä jatkui vielä Äänekosken Jazztorilla. Siellä olivat koolla yhden teltan alla kaikki puolueet ja iso liuta kansanedustajaehdokkaita ja muita poliittisia vaikuttajia. Äänekosken vaikuttajanainen Leila Lindell juonsi tapahtuman topakan reippaasti. Helle helli kadunkulkijaa ja väkeä oli liikkeellä runsain mitoin. Olipas mukava tavata äänekoskelaisia sukulaisiakin. Kotimatkalla poikkesin Äänekosken Huutomäkeen Mervi-serkku Öhmanin perheen luokse ihailemaan keskisuomalaisia kauniita rantamaisemia.
Kiitos Leivonmäen Keskustan väelle kutsusta teltallenne, ja mukavasta markkinameiningistä.
Keskustan puoluesihteeri Timo Laaninen (kuvassa oik) oli mukana Leivonmäen markkinoilla. Keskusteluja syntyi aikamme haasteista, suuntaan jos toiseen. 
Leivonmäellä oli letkeä maalaismarkkinatunnelma.
Äänekosken Jazztorilla tapasin paljon tuttuja immeisiä.
Saarijärveläisen kansanedustaehdokkaan Mikael Palolan (kok) kanssa totesimme, että olemme monen asian suhteen samoilla linjoilla. Palola on muuten hyvä ehdokas!
tiistai 20. heinäkuuta 2010
Uuraisten kirkossa ja Marjoniemen pappilassa 18.7.10
Kylläpäs oli mukavaa, kun alkukesästä tupasahti Uuraisten kunnalta kutsu tulla heidän kirkkoonsa kuuntelemaan Jyväskylän festivaalin päätöskonserttia: "Ainon ääni".
”Ainon ääni”-esitystä tähdittivät sopraano Laura Pyrrö, pianisti Susanna Pajukangas ja näyttelijä Tiia Louste. Kari Heiskasen ohjaama esitys koostuu Aino Sibeliuksen miehelleen kirjoittamista kirjeistä sekä Jean Sibeliuksen lauluista. Voi että, miten Pyrrö oli kaunis ja osaava. Aino ja Janne Sibeliuksen tarina oli niin valloittava, että siihen uppoutui kesäisessä kirkossa ihan kokonaan.
Tarina seurasi pariskunnan tärkeimpiä käännekohtia ensitapaamisesta kihlaukseen, lasten syntymiin ja vaikeampiinkin hetkiin. Alkuaikojen kirjeistä on luettavissa kiihkeät hetket parin rakastumisesta ja onnen tunteista. Rakkaus säilyi pitkistä välimatkoista, paljosta erossa olosta, riidoista ja huolista huolimatta. Kirjeistä välittyy herkistä herkin, mutta toisaalta vahvoista vahvoin nainen: Aino Sibelius.
Ensimmäisenä minulle tuli Ainosta mieleen uskomattoman lojaali ja rakastava nainen ja puoliso. Moista rakkautta saanee hakea tänä päivänä. Mies on maailmalla, ottaa kuppia, velat painaa, yksinäisyys kalvaa, lapset kasvavat ilman isää, perheen huolet ovat jatkuvasti yksillä harteilla.. ja silti vaimon rakkaus sen kuin lisii. Näin siis Ainolla. Ihmeellinen Nainen!
Uuraisten kirkko on minulle ennestään tuttu paikka. Olenhan asunut ja tehnyt työtä Uuraisten kylällä pari vuotta, vuosina 1993-1995. Valoisaa ja koristeellista Uuraisten kirkkoa ovat ulkopuoliset kutsuneet todelliseksi helmeksi. Lukuisten sydänaiheiden johdosta kirkkoa on alettu kutsua Sydän-Suomen Avointen sydänten kirkoksi. Kirkon on suunnitellut pohjalainen Jaakko Rijf. Nykyiset julkisivut ja sisustus ovat Yrjö Blomstedtin käsialaa. Kirkon oven koristeista minulle tulee mieleen pöllö.
Kirkkokonsertin jälkeen pääsimme vielä käymään Uuraisten seurakunnan vanhassa ja historiallisessa pappilassa, Marjoniemessä. Siellä nautimme mansikkakakkukirkkokahveet. Minulle Marjoniemen pappila on nostalginen paikka. Siellä on ennen muinoin tullut pidettyä kesäleirejä. Vammaisille ja vanhuksille. Voi että, mukavat muistot tulivat 90- luvun alkupuolelta mieleen. Rantasaunomiset ja kaikki muu. Marjoniemi oli silloin vielä Jyväskylän kaupungin omistuksessa. Nyt se on jälleen Uuraisten seurakunnan omaisuutta. Ja onpa muuten kokenut valtavan kasvojen kohotuksen, sitten viime näkemän. Remonttia on tehty antaumuksella ja jälkikin on sen näköinen. Ihanat tilat! Hienoa oli huomata, että vanhaa on korjattu perinteitä kunnioittaen, aina tapetteja ja värityksiä myöten.
Marjoniemi on uudistunut muutenkin kuin ulkoasultaan. "Marjoniemen Poukama" on nykyisin myös juhla- & lomakeskus. Poukama tarjoaa juhla-, kokous-, majoitus- ja ohjelmapalveluja sekä yksityisille että yrityksille. Kannattaa ehdottomasti käydä tutustumassa tähän perinteikkääseen pappilaan. On hyvä myös nähdä, että rohkeita yrittäjiä löytyy maaseudun keskeltä.
Kuvat ovat Uuraisten seurakunnan nettisivuilta.
”Ainon ääni”-esitystä tähdittivät sopraano Laura Pyrrö, pianisti Susanna Pajukangas ja näyttelijä Tiia Louste. Kari Heiskasen ohjaama esitys koostuu Aino Sibeliuksen miehelleen kirjoittamista kirjeistä sekä Jean Sibeliuksen lauluista. Voi että, miten Pyrrö oli kaunis ja osaava. Aino ja Janne Sibeliuksen tarina oli niin valloittava, että siihen uppoutui kesäisessä kirkossa ihan kokonaan.
Tarina seurasi pariskunnan tärkeimpiä käännekohtia ensitapaamisesta kihlaukseen, lasten syntymiin ja vaikeampiinkin hetkiin. Alkuaikojen kirjeistä on luettavissa kiihkeät hetket parin rakastumisesta ja onnen tunteista. Rakkaus säilyi pitkistä välimatkoista, paljosta erossa olosta, riidoista ja huolista huolimatta. Kirjeistä välittyy herkistä herkin, mutta toisaalta vahvoista vahvoin nainen: Aino Sibelius.
Ensimmäisenä minulle tuli Ainosta mieleen uskomattoman lojaali ja rakastava nainen ja puoliso. Moista rakkautta saanee hakea tänä päivänä. Mies on maailmalla, ottaa kuppia, velat painaa, yksinäisyys kalvaa, lapset kasvavat ilman isää, perheen huolet ovat jatkuvasti yksillä harteilla.. ja silti vaimon rakkaus sen kuin lisii. Näin siis Ainolla. Ihmeellinen Nainen!
Uuraisten kirkko on minulle ennestään tuttu paikka. Olenhan asunut ja tehnyt työtä Uuraisten kylällä pari vuotta, vuosina 1993-1995. Valoisaa ja koristeellista Uuraisten kirkkoa ovat ulkopuoliset kutsuneet todelliseksi helmeksi. Lukuisten sydänaiheiden johdosta kirkkoa on alettu kutsua Sydän-Suomen Avointen sydänten kirkoksi. Kirkon on suunnitellut pohjalainen Jaakko Rijf. Nykyiset julkisivut ja sisustus ovat Yrjö Blomstedtin käsialaa. Kirkon oven koristeista minulle tulee mieleen pöllö.
Kirkkokonsertin jälkeen pääsimme vielä käymään Uuraisten seurakunnan vanhassa ja historiallisessa pappilassa, Marjoniemessä. Siellä nautimme mansikkakakkukirkkokahveet. Minulle Marjoniemen pappila on nostalginen paikka. Siellä on ennen muinoin tullut pidettyä kesäleirejä. Vammaisille ja vanhuksille. Voi että, mukavat muistot tulivat 90- luvun alkupuolelta mieleen. Rantasaunomiset ja kaikki muu. Marjoniemi oli silloin vielä Jyväskylän kaupungin omistuksessa. Nyt se on jälleen Uuraisten seurakunnan omaisuutta. Ja onpa muuten kokenut valtavan kasvojen kohotuksen, sitten viime näkemän. Remonttia on tehty antaumuksella ja jälkikin on sen näköinen. Ihanat tilat! Hienoa oli huomata, että vanhaa on korjattu perinteitä kunnioittaen, aina tapetteja ja värityksiä myöten.
Marjoniemi on uudistunut muutenkin kuin ulkoasultaan. "Marjoniemen Poukama" on nykyisin myös juhla- & lomakeskus. Poukama tarjoaa juhla-, kokous-, majoitus- ja ohjelmapalveluja sekä yksityisille että yrityksille. Kannattaa ehdottomasti käydä tutustumassa tähän perinteikkääseen pappilaan. On hyvä myös nähdä, että rohkeita yrittäjiä löytyy maaseudun keskeltä.
Kuvat ovat Uuraisten seurakunnan nettisivuilta.
Kesämarkkinoita ja tapahtumia
Tänä kesänä on tullut kierreltyä kesämarkkinoita ja -tapahtumia enemmän kuin koskaan. Tähän mennessä on takana Muuramen markkinat 13.6., Muuramenjoen rantakalailta 18.6, Jämsän markkinat 2.7, Korpilahden palvipäivät 10-11.7, Joutsan joutopäivät 10.7., Muuramen antiikkimarkkinat 17.7, Keuruun markkinat 18.7. Edessä ovat vielä ainakin Leivonmäen markkinat, Äänekosken Jazz-tapahtuma, Uuraisten kesäpäivät, Laukaan Savion rantakalailta, ja ehkä moni muu. Useita markkinoita jää myös väliin, aika kun ei riitä ihan joka paikkaan.
Paljon on ollut nähtävää ja kuultavaa. Kultuurii, ihmisii, taikureitsii, bändei.. Rätei, lumpui, kakkuloi, piirakoi, kalakukkoi, palvimakkaroi, kästöi, korui, kahvii, mussikkii, puoleitsii.. Kaikkea mahdollista mitä taivaan ja maan väliltä markkinoille siunaantuukin. Kelejä ei ole tänä suvena voinut syyttää, jos markkinakauppa ei ole käynyt.
Korpilahden sataman uusi hulppea ja vankka vieraslaituri. Tähän kelpaa rantautua kauempaakin ja isollakin paatilla. Meitin Kolima heti tuolla rivissä toisena. Ollaan tultu naapurikuntaan Palvipäiville, venheellä ihan Muuramesta asti.
Korpilahden palvipäivillä oli myös paikallisia tuotteita esillä. Komppa-Seppälän tilan hunajatuotteita esittelee Vespuolen asukas Marja Komppa. Hunajalla maustetut letut olivat kerrassaan hyviä. Namskis ja kiitos!
Palvipäivillä tapasin tuttuja immeisiä. Kuvassa heistä yksi, kenpä tunnistaa siitä itsensä. Taustalla on uusi satamarakennus. Hieno suoritus satamayrittäjiltä. Voipi vaan ihmetellä, onnitella ja toivottaa parhainta menestystä. Palvelu on Korpilahden satamassa ykkösluokkaa, kiitos siitäkin. Uudessa rakennuksessa on mahtavat huoltotilat veneilijöille. Myös toki muille kävijöille riittää puuhistelua, esim. terassilla syömistä, juomista ja Päijännenäkymistä nautiskelua.
Paljon on ollut nähtävää ja kuultavaa. Kultuurii, ihmisii, taikureitsii, bändei.. Rätei, lumpui, kakkuloi, piirakoi, kalakukkoi, palvimakkaroi, kästöi, korui, kahvii, mussikkii, puoleitsii.. Kaikkea mahdollista mitä taivaan ja maan väliltä markkinoille siunaantuukin. Kelejä ei ole tänä suvena voinut syyttää, jos markkinakauppa ei ole käynyt.
Korpilahden sataman uusi hulppea ja vankka vieraslaituri. Tähän kelpaa rantautua kauempaakin ja isollakin paatilla. Meitin Kolima heti tuolla rivissä toisena. Ollaan tultu naapurikuntaan Palvipäiville, venheellä ihan Muuramesta asti.
Korpilahden palvipäivillä oli myös paikallisia tuotteita esillä. Komppa-Seppälän tilan hunajatuotteita esittelee Vespuolen asukas Marja Komppa. Hunajalla maustetut letut olivat kerrassaan hyviä. Namskis ja kiitos!
Palvipäivillä tapasin tuttuja immeisiä. Kuvassa heistä yksi, kenpä tunnistaa siitä itsensä. Taustalla on uusi satamarakennus. Hieno suoritus satamayrittäjiltä. Voipi vaan ihmetellä, onnitella ja toivottaa parhainta menestystä. Palvelu on Korpilahden satamassa ykkösluokkaa, kiitos siitäkin. Uudessa rakennuksessa on mahtavat huoltotilat veneilijöille. Myös toki muille kävijöille riittää puuhistelua, esim. terassilla syömistä, juomista ja Päijännenäkymistä nautiskelua.
Jyväskylän Kesän ja kaupungin vastaanotolla 15.7.10
Kesän kulttuuririentoja on riittänyt. Jyväskylän teatterin lämpiössä edelleenkin hellelämpöisissä tunnelmissa saimme nauttia aimo annoksen tanssitaidetta. Jyväskylän kaupunginhallituksen puheenjohtaja Veijo Koskisen kanssa ihmetellään ja ihastellaan notkeita tanssijoita. Pääteltiin, että meistä ei tuohon olisi. Mutta ehkäpä ei ole niin tarpeenkaan.
2/3 unite! on tukholmalaisen tanssijan Emma Tolanderin ja jyväskyläläisen capoeiristin Sebastian López-Lehdon yhteisteos. "Kahden tanssijan duetto yhdistää liikkujien erilaiset taustat, ottaa vauhtia ja hyppää kohti yllätyksellistä lopputulosta". Kyllä oli näin! Huisaa ja ihmeellistä meininkiä tämmöiselle meikäläiselle jäykälle koivuhalolle..
2/3 unite! on tukholmalaisen tanssijan Emma Tolanderin ja jyväskyläläisen capoeiristin Sebastian López-Lehdon yhteisteos. "Kahden tanssijan duetto yhdistää liikkujien erilaiset taustat, ottaa vauhtia ja hyppää kohti yllätyksellistä lopputulosta". Kyllä oli näin! Huisaa ja ihmeellistä meininkiä tämmöiselle meikäläiselle jäykälle koivuhalolle..
Tunnelmaa kuin New Orleansissa!
Pirkko ja Klassikot esiintyivät Jyväskylän kesässä. Olin kuuntelemassa heitä Mäkimatin perhepuistossa illalla 15.7.10. Tunnelma oli tosiaan kuin New Orleansissa. Pirkko Rahkila-Rissanen lauloi kuin mikäkin jazzvirtuoosi. Bändin pojat kukin vuorollansa ylsivät huikeisiin soolo-osuuksiin. Teltta oli pullollaan väkeä, ja aploodit raikuivat varmasti yli koko Mäkimatin tienoon. Paikalla näin myös useita tuttavia. Kiitos mukavasta iltakonsertista!
Olen saanut kuulla Pirkkoa ja Klassikoita useasti aiemminkin. Tämän kokoonpanon ympärillä toimii myös yhdistys. Wanhan Jazzin Ystävät -yhdistys perustettiin Jyväskylässä kesällä 2005. Jäseniä on runsaasti ja toimintaan mukaan tulleiden ikähaarukka on 18 – 88 vuotta. Yhdistys järjestää nimensä mukaisesti mm. vanhan traditionaalisen svengaavan jazzin konsertteja, esitelmiä ja erilaista musiikin kuuntelua.
Yhdistys järjestää myös laulattamis- ja virkistämiskonsertteja vanhainkodeissa ja laitoksissa. Tätä projektia kutsutaan Laulaen Kaikki Kauniit Muistot –projektiksi. Nämä musiikkihetket ovat myös musiikkiterapiaa. Musiikkia käytetään vuorovaikutuksen ja tunteiden ilmaisun välineenä. Esimerkiksi muistamattomien ikääntyvien kohdalla hyödynnetään musiikin eri elementtejä esim. rytmiä, sanoja, harmoniaa, melodiaa, äänensävyjä ja voimakkuuksia. Musiikki aukaisee unhoon jääneitä muistikanavia, joita ihminen ei ehkä muutoin pysty tuomaan esille. On hienoa, että Pirkko ja Klassikot jaksavat uurastaa musiikin parissa vuodesta toiseen. Ja käyvät ilahduttamassa paikan päällä niin monia ihmisiä, jotka eivät enää itse pääse lähtemään konsertteihin laitoksen ulkopuolelle.
Olen saanut kuulla Pirkkoa ja Klassikoita useasti aiemminkin. Tämän kokoonpanon ympärillä toimii myös yhdistys. Wanhan Jazzin Ystävät -yhdistys perustettiin Jyväskylässä kesällä 2005. Jäseniä on runsaasti ja toimintaan mukaan tulleiden ikähaarukka on 18 – 88 vuotta. Yhdistys järjestää nimensä mukaisesti mm. vanhan traditionaalisen svengaavan jazzin konsertteja, esitelmiä ja erilaista musiikin kuuntelua.
Yhdistys järjestää myös laulattamis- ja virkistämiskonsertteja vanhainkodeissa ja laitoksissa. Tätä projektia kutsutaan Laulaen Kaikki Kauniit Muistot –projektiksi. Nämä musiikkihetket ovat myös musiikkiterapiaa. Musiikkia käytetään vuorovaikutuksen ja tunteiden ilmaisun välineenä. Esimerkiksi muistamattomien ikääntyvien kohdalla hyödynnetään musiikin eri elementtejä esim. rytmiä, sanoja, harmoniaa, melodiaa, äänensävyjä ja voimakkuuksia. Musiikki aukaisee unhoon jääneitä muistikanavia, joita ihminen ei ehkä muutoin pysty tuomaan esille. On hienoa, että Pirkko ja Klassikot jaksavat uurastaa musiikin parissa vuodesta toiseen. Ja käyvät ilahduttamassa paikan päällä niin monia ihmisiä, jotka eivät enää itse pääse lähtemään konsertteihin laitoksen ulkopuolelle.
Jyväskylän Kesän avajaiskonsertti Taulumäen kirkossa 13.7.10
Jyväskylän Kesästä 2010 jäi käteen monenlaisia mieleenpainuvia elämyksiä. Jyväskylän Kesän avajaiskonsertti oli 13.7.2010 Taulumäen kirkossa, jossa esiintyivät yhdysvaltalainen Linda Tillery and the Cultural Heritage Choir ja kotimainen Lauluyhtye Rajaton. Konsertin päälle oli vielä ohjelmallinen illallinen Rantasipi Laajavuoressa. Illan aikana saimme kuulla aivan huikeaa laulutaiturointia. Karismaattista Linda Tilleryä on verrattu Aretha Frankliniin ja Mahalia Jacksoniin voimakkaan, notkean alttonsa vuoksi. Rajattomasta pidin myös aivan rajattomasti.
Taulumäen kirkko on upea ilmestys. Sekä sisältä, että ulkoa. Kirkko on minulle yksi merkityksellisimmistä, koska tämän kirkon käytävää pitkin olen astunut avioliiton satamaan. Kirkon on suunnitellut arkkitehti Elsi Borg. Nainen siis! Kuoriseinän maalaukset Lapsi on meille syntynyt, Se on täytetty, alttarin yläpuolella oleva seitsemän enkelin ornamenttimainen rivistö, ylimmän parven reunalle maalattu raamatulliset henkilöt, ornamentiikka ja saarnastuolin koristemaalaukset ovat taidemaalari Paavo Leinosen tekemiä.
Taulumäen kirkko on upea ilmestys. Sekä sisältä, että ulkoa. Kirkko on minulle yksi merkityksellisimmistä, koska tämän kirkon käytävää pitkin olen astunut avioliiton satamaan. Kirkon on suunnitellut arkkitehti Elsi Borg. Nainen siis! Kuoriseinän maalaukset Lapsi on meille syntynyt, Se on täytetty, alttarin yläpuolella oleva seitsemän enkelin ornamenttimainen rivistö, ylimmän parven reunalle maalattu raamatulliset henkilöt, ornamentiikka ja saarnastuolin koristemaalaukset ovat taidemaalari Paavo Leinosen tekemiä.
maanantai 5. heinäkuuta 2010
Jämsän markkinoilla 2.7.2010
Jämsän markkinoilla oli reipas tunnelma ja lämmin keli helli markkinaväkeä. Jämsän keskustaväki oli liikkeellä oikein teltan kera. Teltan ympärillä tuoksui ihanat muurinpohjaletut. Ai että, kun olivat hyviä!
Markkinahumussa olivat mukana myös kansanedustaja Anne Kalmari, Jämsän kaupunginhallituksen puheenjohtaja ja eduskuntavaaliehdokas Voitto Suosaari ja Pauliina Takala. Kiitos jämsäläisille, kun saimme olla mukana.
Tämän vuoden Jämsän Äijäksi nimettiin kakkutehtailija Jari Elonen. Onnittelut minunkin puolesta! pt
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)