Talvista vai tipatonta? Vai työllistä tammikuuta?

Perjantai-iltaa 8.1.10

Voi että, olipas kiva kun joku uskaltautuu kommentoimaan blogiani. Kiitos siitä Lukija.

Vuoden ensimmäinen työviikko takana. Monenlaista on taas päässyt tekemään. Käsillä ja aivoilla. Työnteko on mukavaa ja ihmiselle siunaus. Tänään olenkin miettinyt sitä, miten onnekas onkaan, kun omistaa työpaikan. Se ei ole itsestäänselvyys tänä päivänä. Niin monet uutiset irtisanomisista, tehtaiden lakkauttamisista ja työttömyyden kasvusta olemme saaneet lukea viime kuukausina. Nuorisotyöttömyys on myös erittäin suuressa kasvussa. Tämä on erityisen vakava asia. Työ on nuorelle ihmiselle tärkein keino kiinnittyä yhteiskuntaan. Työ on myös parasta ennaltaehkäisyä sosiaalisten ongelmien ja monen muun harmin syntymiselle.

Yle-uutisten äskettäin Taloustutkimuksella teettämän kyselyn mukaan työllisyyden edistämistä pidetään jopa tärkeämpänä kuin hyvinvointipalvelujen turvaamista. Kansalaisten mielestä hallituksen tärkein tehtävä on nyt työllisyyden parantaminen. Olen tutkimuksen ja kansalaisten kanssa samaa mieltä. Nyt on tehtävä kaikki mahdollinen, etteivät työttömyysluvut tästä enää kasva. Työllisyyden hoito ja yritysten toimintaedellytysten turvaaminen täytyy olla politiikan teon keskiössä. Työllistämiskynnystä on alennettava, eikä ainakaan uusia velvoitteita työnantajille tarvita. Työllistämistukijärjestelmä kaipaa tehostamista, ja koulutuspaikkoja täytyy lisätä reilusti.

Näissä aatteissa tällä erää. Mukavaa ja talvista tammikuun jatkoa. Vai oliko se tipatonta?

pauliina

Loppiaisena 2010

Tervehdys pitkästä aikaa tänne blogiini ja sen mahdollisille lukijoille!

Miten ihmeessä aika kiitää niin nopeasti. Puoli vuotta taas hupsahti, ettei huomannutkaan. Siis viimeisestä blogikirjoituksesta. Ja muutenkin elämässä. Nyt elämme jo uutta vuosikymmentä. Joulut on juhlittu ja loppiaisiltaa juuri vietellään. Tänään riisuttiin kuusi, ja nakattiin ulos pakkaseen. Neulasia löytyy sieltä sun täältä. Kädet tuoksuu pihkalta. Joulu on jälleen kerran pakattu laatikoihin. Odottamaan ensi kertaa.

Kevätkausi on aluillaan. Koululaiset pakkasivat loman jälkeen reput. Tekee hyvää taas päästä arkirytmiin kiinni. Joulu on ihanaa aikaa, mutta arki on ihmisen elämässä parasta. Mukavaa kun on edessä selkäviikot ja reikäleivät. Vai miten se nyt meni.

Kevättä kohti sitten vaan. Pakkanen paukkuu, mutta antaa paukkua. Luonto on kertakaikkiaan harvinaisen kaunis. Iloitaan siitä. Ja kohtahan se aurinkokin jo mukavasti lämmittää. Luistelu- ja hiihtokelit on parhaimmillaan.

Laittakaahan pikkulinnuille ja muille metsän eläimille apetta. Niillä on nyt kovat ajat.

Loppiaisterveisin pauliina

P.S Tänä vuonna yritän hieman useammin kirjoitella kuulumisia. Joskus kyllä olen miettinyt, että käyköhän täällä koskaan, kukaan, mikään, ihminen tai muu, lukemassa näitäkään tekstejä.. Joku voisi joskus kommentoida, niin tietäisin edes jotain.