tiistai 18. marraskuuta 2008

Elinkeinopolitiikka vrs sosiaalipolitiikka?

Olen sosiaalialan ammattilainen ja sosiaalipolitiikan tekeminen on jokapäiväistä työtäni.

Olen ollut aina sitä mieltä, että parasta sosiaalipolitiikkaa on vahva elinkeinopolitiikka. Sosiaalipolitiikka ja elinkeinopolitiikka eivät millään muotoa ole toistensa vastakohtia. Ne tukevat toisiaan ja ovat parhaimmillaan toistensa kivijalkoja.

Kunta voi edesauttaa, tukea ja edistää heikoimpien asemaa sillä, että se tukee elinkeinopoliittisia mahdollisuuksia kunnassa. Toimivat sosiaalipalvelut taas omalta osaltaan tukevat elinkeinoelämää ja yritysten toimintaedellytyksiä. Toimiva elinkeinorakenne ja yrityselämä luovat edellytykset puolestaan hyvien ja laadukkaiden sosiaalipalvelujen ylläpitämiselle. Ketju on katkeamaton, ja ilman toista ei ole toista. Jos ympyrä sulkeutuu, niin pyörä pyörii.

Perusolettamus näyttää olevan, että vasemmisto haluaa kasvattaa julkista palvelujärjestelmää ja porvarit tahtovat purkaa sitä. Omien kokemusteni perusteella ja monen kunnan näkövinkkelistä katsottuna, totuus on kuitenkin toisenlainen. Yhtälailla kokoomuslainen virkamies haluaa voimallisesti kasvattaa omaa organisaatiotaan, siinä missä vasemmistolainenkin. En ole juurikaan nähnyt tässä kohtaa eroa. Meillä ihmisillä on luontainen halu luoda ympärilleen menestystä ja ilmeisesti paras tapa on ollut kasvattaa henkilökuntamäärää. Ja ennen kaikkea päteä omassa tehtävässään. Parhaitenhan tässä onnistuu, kun oma työyhteisö menestyy ja kasvaa.

Yrityspuolen menestystarinoita seuraillessa on eteen tullut toisenlaiset kuviot. Oma henkilökohtainen menestys työuralla on taattu aivan erilaisin menetelmin. En ala näitä menetelmiä nyt tässä enempää avaamaan. Palaan näihin myöhemmin.

Sosiaalipolitiikan perustehtävä on heikoimpien kuntalaisten aseman parantaminen. Kunnan elinvoima on suoraan verrannollinen kuntalaisten elinvoimaan. Kytky elinvoimaisen väestön ja toimintakykyisen kunnan kohdalla kannattaa panna merkille. Muuramen talouden kestävyys on koetuksella ja sen myötä on vaarassa tuo juuri mainittu perustehtävämme. Miten tullaan toteuttamaan hyvää sosiaalipolitiikkaa, jos elinkeinopolitiikka tulee taantumassa ontumaan?

Sosiaalipolitiikka on lähellä sydäntäni. Yhtälailla sitä on myös elinkeinopolitiikka. Onneksi ne eivät riitele keskenään. En pidä epäsovusta. Toivottavasti sopua ja viisautta nähdään tulevina vuosina sosiaali- ja elinkeinopolitiikan yhteensovittamisessa myös päätöksenteon tasolla.

pauliina

Vaalien jälkipeliä

Vaalit on käyty ja tulokset ovat vahvistettu. Luulisi, että rauha on maassa ja tunteet olisivat viilentyneet. Mitä vielä ja kattia kanssa! Vaalien jälkipeli jatkuu kiivaana. Vallan tahto on lujaa ja halu vaikuttaa käy kuumana. Vaalien jälkipelissä väännetään kovasti kättä: kuka saa paikan lautakunnasta, kuka maakunnallisesta valtuustosta, kuka pääsee muuramelaisten yhtiöiden hallitukseen.. Kuka saa parhaimmat ja vaikuttavimmat paikat? Nyt siis taitetaan peistä siitä, kuka saa Muuramessa vallan oikeasti? Tai oikeammin; kuka ottaa vallan. Valtahan on otettava. Sitä ei kukaan näissä kuvioissa tule tarjoamaan. Valtaan pääseminen on monen tekijän summa. Vaalitulos, eli kansan tahto, ei ratkaise läheskään kaikkea.

Kenellä valta tulee jatkossa olemaan, se jää nähtäväksi. Jäkipeli käydään tämän vuoden puolella ja ehkäpä tammikuussa olemme tässä asiassa viisaampia.

Marraskuisia terkkuja, pauliina